Kaikista arvosteluasteikoista omimmaksi olen kokenut Tom Stevensonin samppanjakirjassaan (World Encyclopedia of Champagne and Sparkling Wine, 2003) käyttämän nollasta kolmeen tähden asteikon. Pidän tästä siksi, että se ei ole liian tarkka – maistaessani viiniä en anna sille pisteitä tuoksusta, mausta jne., niinpä minun olisi vaikea nähdä eroa vaikkapa 87 ja 89 pisteen tai 17 ja 18 pisteen viinin välillä. Sitä paitsi: yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
Tässä asteikossa, jota siis tulen tällä blogilla käyttämään, puolikin tähteä on suositus.
Selkeästi keskivertoa parempi viini.
Klassikko, parhaita ikinä. Vain harvoille ja valituille.
Puolikkaat tähdet kertovat viinin olevan kategorioiden välimaastossa.
toukokuu 22, 2007 at 12:18 ip
ihanaa! vihdoinkin täydellinen arvostelu! kyllä sitä kelpaa, eikö vain. ole mio!